Digitaalinen allekirjoittaminen ja kestävä kehitys: Mitä yritysten on tiedettävä vuoden 2024 yritysvastuuraportointivelvoitetta varten?

Tässä blogikirjoituksessa kerromme kaiken tarpeellisen uudesta kestävän kehityksen raportointidirektiivistä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), yrityksille asetettavista vaatimuksista ja siitä, miten sproof sign voi auttaa sinua vastaamaan näihin haasteisiin.

Mikä on yritysten yhteiskuntavastuun raportointivelvoite?

Yritysten yhteiskuntavastuun raportointivelvoite on lakisääteinen vaatimus, jonka mukaan yritysten on raportoitava säännöllisesti kestävään kehitykseen liittyvistä toimistaan. Raportit kattavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät näkökohdat, ja niiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta yrityksen muista kuin taloudellisista vaikutuksista. Tavoitteena on antaa sidosryhmille - kuten sijoittajille, asiakkaille ja yleisölle - kattavat tiedot yrityksen kestävyyskäytännöistä ja sosiaalisesta vastuusta.

Mitä uusi kestävän kehityksen raportointivelvoite merkitsee sinulle?

CSRD tulee voimaan vuonna 2024, ja se laajentaa merkittävästi aiempaa muuta kuin taloudellista raportointia koskevaa direktiiviä (NFRD ). Tavoitteena on standardoida ja säännellä kestävyyskysymysten raportointia, jotta voidaan varmistaa yritysten ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien suurempi avoimuus. Mutta mitä tämä tarkoittaa yrityksesi kannalta?

Mitä sinun on raportoitava?

Yritysten on julkistettava kattavat tiedot ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä näkökohdista (ESG). Näihin kuuluvat ympäristöasiat (esim. päästöt, energiankulutus), sosiaaliset näkökohdat (esim. työolot, sukupuolten tasa-arvo), työntekijäasiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta. Raporttien on sisällettävä sekä laadullisia että määrällisiä tietoja, ja niiden on oltava sekä tulevaisuuteen suuntautuvia että takautuvia. Lisäksi niiden on katettava yrityksenne koko arvoketju.

Keitä asia koskee?

CSRD:tä sovelletaan kaikkiin suuryrityksiin, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä

• yli 250 työntekijää
• taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa
• nettoliikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa

Tämä tarkoittaa, että aiempaa useampien yritysten on julkistettava kestävyystoimenpiteensä tiedot.

Milloin sinun on raportoitava?

Uudet säännökset pannaan täytäntöön kolmessa vaiheessa

• 1. tammikuuta 2024 alkaen yrityksille, jotka jo kuuluvat NFRD:n soveltamisalaan (ensimmäinen raportointi vuonna 2025).
• tammikuun 1. päivästä2025 alkaen suurille yrityksille, joita ei ole aiemmin velvoitettu raportoimaan (ensimmäinen raportointi vuonna 2026).
• tammikuun 1. päivästä2026 alkaen pörssinoteerattujen pk-yritysten osalta (ensimmäinen raportointi vuonna 2027), ja vuoteen 2028 asti on mahdollisuus olla raportoimatta.

Raportointimuoto ja -standardit

CSRD:n tavoitteena on tehdä kestävyystiedoista yhtä helppokäyttöisiä ja avoimia kuin talousraporteista. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen raporttien on täytettävä tietyt hyvin tarkat kriteerit, jotka ovat samanlaisia kuin talousraporttien. Tätä varten on olemassa yhtenäiset eurooppalaiset standardit.

• Kahden olennaisuuden periaateYritystenon raportoitava sekä toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan (inside-out-näkökulma) että siitä, miten ympäristö ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat niiden liiketoimintaan (outside-in-näkökulma). Näin varmistetaan kattava ja tasapainoinen raportointi.

• DigitalisointiKaikkikestävän kehityksen tiedot on julkaistava digitaalisessa, koneellisesti luettavassa muodossa. Tiedot tallennetaan Euroopan laajuiseen rekisteriin, jota kehitetään parhaillaan.

• TilintarkastusvelvollisuusKutentalousraportit, myös kestävän kehityksen raportit on tarkastettava - aluksi rajoitetun varmuuden kera. Riippumaton tilintarkastaja tai sertifiointielin varmistaa, että tiedot ovat EU:n standardien mukaisia. Sanktioita voidaan määrätä, jos vaatimuksia ei noudateta.

Sähköinen allekirjoitus on tärkeä väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Liiketoimintaprosessien digitalisointi on keskeinen vipuvoima CSRD:n vaatimusten tehokkaassa täyttämisessä. Yksi perustavanlaatuinen prosessi, joka olisi siksi digitalisoitava, on sopimusten ja asiakirjojen allekirjoittaminen. Sähköisten allekirjoitusten laajamittaisen käyttöönoton ensimmäisestä päivästä lähtien yritys voi säästää mitattavasti suuren määrän paperipohjaisia resursseja. Resursseja, jotka saastuttavat ympäristöä.

Yksi esimerkki: Oletetaan, että mikä tahansa yritys säästää (vain!) 500 arkkia paperia tietyn ajan kuluessa sähköisen allekirjoituksen käyttöönoton ansiosta. Tämä toimenpide vähentää jo 7,5 kiloa puuta, 130 litraa vettä ja 26,8 kilowattituntia energiaa.

Digitaalisten allekirjoitusten käyttö voi näin ollen olla avain CSRD:n vaatimusten tehokkaaseen täyttämiseen ja tärkeä askel kohti kestävämpää hallintotapaa, ja lisäksi voidaan laskea tarkasti, kuinka paljon resursseja on säästetty.

Pakollinen vai vapaaehtoinen? Kannattaako kestävän kehityksen raportointi myös muilla tasoilla?

Velvollisuus ESG-raportointiin voi aluksi tuntua monista yrityksistä raskaalta. Ponnistelut ovat kuitenkin itse asiassa kannattavia myös organisaatioille, jotka eivät kuulu CSRD:n tai SFDR: n (Sustainable Finance Disclosure Regulation) soveltamisalaan. Tämä johtuu siitä, että oman vastuullisuuden läpinäkyväksi tekemisestä on tulossa yhä useammin kilpailuetu:

• Maineen ja brändin vahvistaminen: kuluttajat arvostavat kestävyyttä. ESG-raportointi voi parantaa yrityksen imagoa ja brändiä, mikä auttaa houkuttelemaan uusia asiakkaita ja pitämään nykyiset asiakkaat.
• Sijoittajien vakuuttaminen: Yhä useammat sijoittajat ottavat kestävyyden huomioon päätöksiä tehdessään. Läpinäkyvä ESG-raportointi voi tehdä yrityksestäsi houkuttelevamman sijoittajien silmissä.
• Paranna rekrytointia: Kestävyys on ratkaiseva kriteeri monille työnhakijoille. Hyvä ESG-raportti voi auttaa sinua houkuttelemaan huippulahjakkuuksia ja pitämään heidät palveluksessasi.
• Säästä resursseja: Määrittelemällä ja mittaamalla ESG-tunnuslukuja yritykset voivat säästää kohdennetusti resursseja, esimerkiksi vähentää energiankulutusta ja siten vähentää kustannuksia.